Seuran historia

Pitäjänseurasta kotiseutuyhdistykseksi

Teisko-Seuran perustavan kokouksen valmistelevassa kokouksessa, joka pidettiin tammikuussa 1955, keskusteltiin kotiseututyön ja -harrastuksen herättämisestä Teiskossa. Kokouksessa olivat läsnä Elli Kovero, Heikki Naappila, Erkki Erkiö, Lauri Erkiö, Jussi Mäenpää, Herman Mäkinen, Aino Palo, Eero Kökkö, Sulho Mikola, Auni Erkiö, Anna Leveelahti, Kosti Kallio, Reino Erkiö, Pekka Toijala, Pentti Karimaa ja Väinö Keinonen.

Kokouksen puheenjohtaja, Heikki Naappila, herätti keskustelun siitä, olisiko perustettavan yhdistyksen oltava museoyhdistys, kotiseutuyhdistys vai pitäjäseura.

Kokous totesi, että yhdistyksen toiminnan elinvoimaisena pitämiseksi olisi ensiarvoisen tärkeää saada kaikki kotiseututyöstä ja sen eri toimintahaaroista kiinnostuneet pitäjäläiset kiinteään yhteistyöhön. Sen vuoksi päätettiin perustaa pitäjäseura, koska sen katsottiin tarjoavan juuri sellaiset avarammat toimintamuodot kuin kokouksessa läsnä olevat toivoivat.

Teisko-Seuran perustava kokous pidettiin helmikuun 20. päivä 1955 Iso-Koverolla ja samassa paikassa viisi päivää myöhemmin Elli Kovero, Heikki Naappila ja Jussi Mäenpää allekirjoittivat yhdistyksen perustamiskirjan.

Helmikuun 25. päivänä 1955 perustettu Teisko-Seura ry. aloitti toimintansa siis nimikkeellä pitäjäseura, ja pitäjien myöhemmin kadottua se muuttui kotiseutuyhdistykseksi. Seuran toiminta saatiin virallisesti käyntiin jo perustamisvuonna. Heinäkuun ensimmäinen sunnuntai nimettiin Teisko-päiväksi ja sen kunniaksi järjestettiin juhla, jonne saapui väkeä kirkkoveneillä.

Laaja-alaisen perinnemateriaalin keruun mahdollistamiseksi perustettiin kuusi kylätoimintapiiriä: Viitapohja, Kämmenniemi, Asuntila, Ukaa, Velaatta ja Kapee. Toiminnasta huolehtivat nimetyt kylätoimikunnat.

Seuran ensimmäisen puheenjohtajan Heikki Naappilan johdolla pidettiin tupailtoja, tehtiin pitäjän tarinamestareiden ja laulumiesten haastatteluja ja taltioitiin esityksiä magnetofonilla, kuvattiin kaitafilmikameralla, jne. Esineistön keruu oli aloitettu jo ennen seuran perustamista.

Toimintaan on vuosien varrella kuulunut kaikenlainen kotiseutuperinteen kerääminen ja tallentaminen sekä kotiseutuhengen luominen. Seura on järjestänyt valokuvauskilpailuja ja paikannimistökeräystä sekä painattanut maisemakortteja. Vuonna 1964 Edward Ritalahti sävelsi Teiskon laulun, jonka sanoitti J. W. Wirkkala.

“Täällä Näsijärvi kuulu ja kultainen, katso paarlahden kaunista rantaa. Täällä Terälahti velaattakin kaunoinen, siinä maa, joka kodin meille antaa. Nosta silmäsi päin, katso järviä Ukaan: Niin kaunista maata ei tiedä kukaan! tämä maa, sepä Teiskon nimen kantaa…”

Seuran toiminnan jälkiä on nähtävissä myös maastossa: esimerkiksi vuonna 1958 pystytettiin muistokivi sissipäällikkö Rothin Suomen sodan aikaisen kaappaustaistelun muistoksi ja vuonna 1987 oli vuorossa Aunessalmen muinaisasutuksen muistomerkki. Myös entisen Värmälän koulun piha-alueella oleva sotaan 1939 ja 1941 lähteneiden kunniakivi on Teisko-Seuran sinne sijoittama.

Teiskon kunnan vaakunaksi vahvistettiin 24.6.1958 vihreällä pohjalla oleva hopeinen Antoniuksen ristin muotoinen muurin siderauta. Vihreä väri liittyy Teiskon maanviljelykseen ja ristikuvio edustaa kotiteollisuutta. Vaakunan suunnitteli taiteilija O. Eriksson. Vaakuna siirtyi 1972 kuntaliitoksen myötä Tampereen kaupungin omistukseen, mutta sen käyttöä hallinnoi Teisko-Seura. Vaakuna on nähtävissä muun muassa Teiskon viireissä. Teiskon pöytäviiriä seura on myynyt jo vuodesta 1972, ja vuonna 2000 saatiin lipputankoon laitettava Teiskon viiri. Vene- ja seinäviirit tulivat myyntiin 2014.

Nykyään seurassa on noin 135 ainaisjäsentä sekä vaihteleva määrä vuosijäseniä.

Puheenjohtajat vuodesta 1955 vuoteen 2016:

1955–1961 Heikki Naappila 1962–1966 Väinö Keinonen 1967–1992 Jussi Mäenpää 1993–1995 Timo Hanhilahti 1996–2001 Kirsti Toni 2002–2003 Heikki Toijala 2004–2007 Maire Pursiainen 2008–2010 Katrina Kuusi 2010–2013 Maija Juvén-Mikkola 2014- Sirpa Aulamo

Perustava kokous

Teisko-Seuran perustavassa kokouksessa 25.2.1955 läsnä olleeksi on merkitty Aino Leveelahti, Aune Erkiö, Helvi Varjus, Aino Palo, Toini Mikola, Hilkka Uusitalo, Jenny Hyyryläinen, Ester Lahti, Paula Rautiainen, Auni Erkiö, Aino Pekkala, Hilja Heikkilä, Eeva-Liisa Äyräväinen, Tyyne Mäkelä, Onerva Keinonen, Elli Kovero, Toivo Uusitalo, Väinö Keinonen, Erkki Heinänen, Kalle Mäkelä, Kalervo Pispa, Juhani Pispa, Kosti Ala-Paavola, Reino Erkiö, Pentti Karimaa, Heikki Naappila, Eeva Pispa, Anna Lehtonen, Pehr Tammelander, Pekka Toijala, Kyösti Kuisma, Pentti Eerola, Antto Mäkelä, Kosti Kallio, Herman Mäkinen, Osmo Erkiö, Erkki Erkiö, Atro Karimaa, Sulho Mikola ja Tapio Hyyryläinen.

Kokouksessa otetusta valokuvasta, jossa kaikki läsnäolijat eivät ole näkyvissä, on tunnistettu ja arvattu seuraavat henkilöt:

Eturivissä keskellä on Toini Mikola, vieressä todennäköisesti Kotiseutuliitosta kokoukseen kutsuttu maisteri Veikko Anttila, Onerva Keinonen, Helvi Varjus ja Tenho Varjus, joiden väliin Jussi Mäenpää on myöhemmin lisännyt kokouksessa läsnä olleen, mutta kuvasta puuttuvan henkilön pään.

Toisessa rivissä vasemmalta nuoren lettipäisen tytön jälkeen Aino Palo, Tyyne Mäkelä, kaksi tuntematonta naista, Väinö Keinonen, Paula Kuisma, Anna Kulkkila ja Kyllikki Karimaa.

Takarivissä ensimmäinen henkilö vasemmalta on tunnistamatta, seuraavana istuvat Elli Kovero ja Jenny Hyyryläinen. Kaksi seuraavaa on tunnistamatta, heidän jälkeensä rivissä ovat Hillevi Mäenpää, Kalle Mäkelä, tuntematon mies, Tapio Hyyryläinen, Heikki Naappila ja Sulho Mikola. Ikkunaverhon edessä seisoo Kosti Kulkkila ja hänestä kaksi seuraavaa ovat Lauri Erkiö ja Martti Taipale.

Kuvan 20.2.1955 perustamiskokouksesta on ottanut Jussi Mäenpää.

Mikäli tunnistatte lisää kuvan henkilöitä, ottakaa yhteyttä: teisko.seura@teisko.fi.